Sormet kohti kattoa*
Viimeistä mailia taitan
Ilman pää räjähtää
Vailla ääntä vaikeroidaan
Kuoleman kehdossa kahdeksan päätä
Rintaasi puree ja ruumiisi raiskaa
Joka aaltojen henget vaikeroi
kun peto siittää nuorta neitsyttä
Tämä työ meidän ristiinnaulitsee
vuodamme kuiviin ja kärsimme
Viimeiset metrit ryömimme, ilman vapauttamme
Selkärangasta kiinni jalkapuut
Sinä istut sylkisateessa
Ruumista irti kepit ne jotka havaitsivat
Kuoleman kehdossa kahdeksan päätä
Rinnat puree ja ruumiisi raiskaa
vitsaukset matkoihin ajaa takaa
Jotka havaitsivat
Luolamies jälkeenjäänneenä itseensä matkaa
Kuoleman kehdossa kahdeksan päätä
Rinnat puree ja ruumiisi raiskaa
Yksin tiukasti kiinni ruumissa
jostaa joskus tuli kylmää
Voiko paremmasta sai arvet perimän
Leikkaan kullin jotta muistan tuskani
Voisinko milloinkaan ottaa aikaa tosissaan
En jaksa enään vuotaa verta, en tulehdusta, totuutta
En miettiä miksi, milloinkaan, minkä vuoksi
En tahdo enään mitään niin satuttaa
Sormet kohti kattoa
Vailla ääntä vaikeroidaan
Viimeiset metrit ryömimme, vailla vapauttamme
Selkärangasta kiinni jalkapuut
Sinä istut sylkisateessa
Luolamies jälkeenjäänneenä itseensä matkaa
Kustaan elämän lähteeseen!